Viherkatto
Taloprojektissa on päästy siihen vaiheeseen, että käsillä on viherkattojen asennus. Suomessa viherkatot ovat yleistymään päin, mutta eivät ole vielä laajasti käytössä. Perinteitä viherkattojen käyttöön kuitenkin löytyy. Hyvä esimerkki siitä ovat esimerkiksi maakellarien katot. Harvinaisempaa kuitenkin vielä on, että viherkatto löytyy korkealta maanpinnasta, ihka oikealla katolla.
Hannus Hills -projektissa viherkatot suunniteltiin osaksi yhteneväistä kokonaisuutta. Viherkattojen valintaan oli useampi syy. Tärkeimpiä niistä olivat ekologisuus, luonnon tuominen lähelle asumista ja ikkunasta avautuvan näkymän maisemointi. Viherkatoilla pystytään korvaamaan myös hienoinen peittoalan ylitys tontilla.
Meidän viherkattoprojektissa asiantuntijana toimii ympäristöbiologi ja puutarhasuunnittelija Taina Suonio. Hänen osaamisensa puutarhanhoidossa on kansainvälisesti palkittua ja hän on viherkattojen expertti. Taina on osana viherkattojen tutkimusryhmää ja hän on ollut luomassa Vihreistä vihrein -asuinkortteli projektia Jätkäsaaressa, jossa rakennusten katoille toteutettiin viherkatot.
Viherkatot lisäävät asuinympäristön viihtyvyyttä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne antavat kattorakenteille myös lisää käyttöikää ja auttavat hulevesien käsittelyssä.
Tilasimme katolle istutettavat taimet Terolan Taimitarhalta Tainan avustuksella. Meille valikoitui seuraavia lajikkeita:
- Ketoneilikka
- Hietaneilikka
- Lampaannata
- Isomaksaruoho
- Ruusuruoho
- Keltamaksaruoho
- Kangasajuruoho
- Nurmikohokki
- Rohtotädyke
- Keltamatara
- Ahokissankäpälä
- Pikkutervakko
- Nummiajuruoho
Tärkeää oli valmistella kasvualusta huolella. Kaikki alustaan tarvittavat materiaalit toimitti Rakennusbetoni- ja Elementti Oy. Kattohuovan päälle levitettiin kangas, jonka päälle taas levitettiin järviruokoa. Järviruoko saapui paaleissa, jotka avattiin ja levitettiin katolle, 15 cm kankaan reunoista. Kuitenkin, koska kasvualustaan haluttiin elävyyttä, muodostettiin ruokojen avulla 2-3 kumpua per katto.
Järviruo’on päälle levitettiin reilusti multaa, kumpukohtiin kaikista eniten. Mullan ja kattopellin väliin siroteltiin soraa.
Sitten alkoikin taimien istutus. Taimet istutettiin katolle muodostettuihin kumpuihin. Kuhunkin kumpuun valittiin 2-3 lajiketta. Kumpareet rajattiin esteettisistä syistä vielä soralla. Loppuosaan katoista levitettiin niittykasvien siemeniä.
Kylläpä jännittääkin nähdä mitä katoille tapahtuu talven, kevään ja kesän aikana. Loppukesästä näkee jo miten kasvit lähtevät leviämään ja ovat juurtuneet katolle. Taina osasi ohjeistaa, että syksy on oikein hyvä istutusaika, koska levossa olevat siemenet alkavat pakkaskäsittelyn myötä itää ja versoa heti keväällä. Itse en tuota ehkä olisi osannut oivaltaa.
Nyt sitten jäädään odottelemaan! Kiitos kaikille kattotalkoisiin osallistuneille. Olemme ikikiitollisia suuresta osanotosta ja että katot saatiin kertaheitolla kuntoon.
