Kuulumiset tontilta ennen juhannusviikkoa
Olemme kantaneet styroksimuotteja alkukesän helteessä niiden oikeille paikoille tontilla. Kun muotit toimitettiin, ne kipattiin sillä hetkellä siihen kohtaa, jossa oli tilaa. Nyt kun perustusten valu on lähellä, täytyy muotit saada niiden oikeille paikoille. Tontti on rinnetontti ja muotteja on päällekkäin ehkä 10. Styroksi sinänsä ei paina kovinkaan paljon, mutta korkean muottitornin kantaminen ylämäkeen asettaa hieman haastetta. Aluksi selkä tuntui olevan kuin rautakanki. Molemmilla käsillä täytyi ottaa kiinni palkeista. Mies sai olla ensimmäisenä ja olla se takaperin kulkija. Kun päästiin talon paikalta pois, täytyi muuttaa kävelysuuntaa ylämäkeen ja kääntää käden sivuille ja jatkaa muuten kroppa eteenpäin. Juuri tässä asennossa selkä joutui koville. Hiki tuli ja pulssi nousi.
Kannoimme kahdeksan styroksitornia ylöspäin kolmannen talopaikan kohdalle. Loput styrokseista on vielä kantamatta ja ne pitäisi saada siirrettyä niin, että hommat taas pääsevät etenemään. Ensi viikolla juhannus katkaisee prosessin, mutta toivon mukaan juhannuksen jälkeen on taas täysi höyry päällä ja pääsemme kaatamaan betonia muotteihin. Ennen kuin betoni valetaan, tullaan tontille varmistamaan, että muotit ovat oikein kohdillaan. Olemme joutuneet odottamaan rakennesuunnittelijalta rakennekuvia ja ensi viikolla kuvat pitäisi olla kunnossa ja styroksit ja rautamuotit oikeilla paikoillaan.
Minä en malttaisi millään odottaa. Taaskaan. Mikä muu on uutta. Huolellisesti ja oikean marssijärjestyksen mukaan tehden on kuitenkin hyvä mennä eteenpäin. Ja pian on kova tohina päällä.
